Syyskuussa 18. päivä tuli täyteen kolme vuotta urallani
osakesijoittajana. Nyt pidemmän hiljaisen jakson jälkeen ajattelinkin, että
tuon aiheen pohdiskelu voisi olla hyvä paluu tämän blogin pariin.
Tein siis ensimmäisen suoran osakesijoitukseni 18.9.2012 ja
ostin tuolloin Fortumia ja Nokiaa. Fortumin osakkeita löytyy salkustani
edelleen ja niitä olen vuosien varrella hankkinut lisääkin. Nokian osakkeet sen
sijaan myin hyvällä voitolla pois, kun yhtiö ilmoitti myyvänsä matkapuhelinliiketoimintansa
Microsoftille. Ajoittain olen pohtinut paluuta Nokian omistajaksi, mutta
ainakaan vielä en ole siihen ratkaisuun päätynyt.
Kolme vuotta on varsin lyhyt aika arvioida osakkeiden
antamaa tuottoa. Sen verran kannattaa ja pitääkin katsetta kääntää taaksepäin,
että voi oppia omista virheistään. Oman sijoitushistoriani selkeitä virheitä
ovat liittyneet pääasiassa siihen, että en ole ottanut yhtiöistä riittävän
hyvin selvää. Kotiläksyt kannattaa tehdä erityisesti pienten yhtiöiden kohdalla.
Näin selviää monelta ikävältä yllätykseltä, jotka harmittavat jälkeenpäin
todella kovasti varsinkin, kun yllätykseltä olisi voinut välttyä kohtuullisella
tiedonetsinnällä.
 |
| Blogin kirjoittaja makkaranpaistossa Etelä-Konneveden kansallispuistossa Rautalammilla sijaitsevalla Kalajanvuorella. Kuvan ottanut Antti Pietiläinen. |
Paras oppi, mitä olen kolmen vuoden aikana saanut, on
ehdottomasti se, että lukeminen kannattaa. Erityisesti tietokirjallisuuden lukeminen
kannattaa, mutta pidän myös talouslehdistön ja muunkin lehdistön uutisotsikoiden
seuraamista tärkeänä. Tiedonhankinnassa ei kannata myöskään pitäytyä vain
talous- tai sijoituskirjallisuudessa. On hyvä muistaa, että talousnäkökulma on
loppupeleistä vain yksi ja varsin kapea tapa katsoa maailmaa. Taloudenkin
ilmiöitä on helpompi ymmärtää, kun ymmärtää mitä taloutta ympäröivässä
maailmassa tapahtuu.
Toinen hyvä oppi on se, että jännittävä osakesalkku ei
välttämättä ole se tuottoisin. Monesti asia on pikemminkin päinvastoin, erityisesti
kun asiaa katsotaan pitkällä aikavälillä. Kannattaa siis rohkeasti rakentaa
niin sanotusti tylsä osakesalkku. Tämä kannattaa erityisesti silloin, kun on
vasta alkutaipaleella sijoittajan uralla. Sitten kun kokemusta on enemmän ja
salkussa muskeleita enemmän, voi perustaa vaikka toisen osakesalkun, missä voi
omaksi hyviksi käydä spekulatiivisempaa kauppaa.
Kolmas oppi on se, että aika on sijoittajan ystävä. Jos
sijoitusaika jää lyhyeksi, tuotot jäävät usein pieniksi. Pidemmällä aikavälillä
sen sijaan korkoa korolle ilmiö alkaa voimistua ja alkupanoksen merkitys alkaa
pienentyä. Ei siis kannata ajatella, että ei vielä kannata aloittaa
sijoittamista, kun ei ole tarpeeksi rahaa. Jos pystyy laittamaan syrjään kympin
tai kaksi joka kuukausi, on rahaa sijoittamiseen aivan riittävästi. Aloitus on
hyväkin tehdä kevyesti ja sijoitusrahastoja käyttämällä järkevän hajautustason
saavuttamiseksi heti alkuun.
Tällaisilla ajatuksilla jatkuu sijoittajaura eteenpäin.
Kirjoitushetkellä omistan mainituista yhtiöistä Fortumin
osakkeita, Nokian ja Microsoftin osakkeita en omista. Kirjoitukseni eivät ole
sijoitussuosituksia, vaan henkilökohtaisia mielipiteitä.
