Kommentti sijoittamisen riskistä

Tänään Helsingin sanomissa oli useampikin artikkeli asuntosijoittamisesta. On hyvä, että isot mediat pitävät sijoittamista esillä. Näissäkin jutuissa asiasta kerrottiin varsin ansiokkaasti ja neutraalisti lukuun ottamatta sitä, että näkökulma oli pääasiassa sijoittamiseen (erityisesti asuntosijoittamiseen) liittyvissä riskeissä. Jutussa myös hyvin aiheellisesti mainitaan, että kaikki sijoituskohteet sisältävät riskejä. Niinhän ne tekevät. Samoin sisältää myös kaikki muukin ihmistoiminta.

Kuva päivän Helsingin sanomien sisäkannesta, jonka aiheena on asuntosijoittaminen ja sen sisältämä riski.

Minua jaksaa siis edelleenkin ihmetyttää se näkemys sijoittamisesta, että se olisi riskien ottamista. Kirjoitin tästä aiheesta viimeksi kuluvan vuoden keväällä tekstissäni Sijoittaminen on riskinhallintaa,ei riskinottoa ja oma näkökulmani onkin kyseisen otsikon mukainen. Sijoittaminen yksityishenkilönä on henkilökohtaisen talouden riskien hallitsemista, ei erikseen riskien ottamista.

Osittain on varmasti kyse harhaanjohtavasta ajattelumallista ja riskin luonteen väärin ymmärtämisestä. Toisaalta kyse on myös sijoittamisen mystifioinnista. Toki menestyvä sijoittaminen vaatii vähintään jonkinasteista tietoa ja perehtyneisyyttä aiheeseen. Mutta niin vaativat kaikki muutkin asiat elämässä. Ei sämpylöidenkään leipomiseen riitä se, että ostaa kaupasta ainekset ja kaataa ne samaan kulhoon. Täytyy tietää ainesten suhteet, paistoaika ja niin edelleen. Taito valmistaa itse maittavia sämpylöitä suojaa kuitenkin siltä riskiltä, että kaikki leipomot menisivät joku päivä lakkoon eikä kaupasta saisi valmista leipää ollenkaan. Samalla tavalla sijoittaminen suojaa monilta taloudellisilta riskeiltä, joita ihmiselämä suorastaan vilisee.

Kirjoitukseni eivät ole sijoitussuosituksia, vaan ovat henkilökohtaisia mielipiteitä ja kokemuksia.

Viisi oppimisen vuotta

Syyskuussa tulee täyteen viisi vuotta sijoittajaurallani. Viiden vuoden aikana salkku on kasavanut mukavasti, mutta ennen kaikkea sitä on oppinut uutta ja ennen kaikkea on oppinut katsomaan asioita pitkällä aikavälillä. Mielestäni sijoittajan tärkeimmät ominaisuudet ovatkin halu ottaa asioista selkoa, uuden oppimisen halu sekä pitkäjänteisyys.

Seuraan aktiivisesti talousuutisointia ja seuraan erityisen tarkasti sitä, mitä kirjoitetaan omistamistani yhtiöistä. Toisaalta etsin myös mahdollisia uusia sijoituskohteita. Samalla, kun joka päivä lukee tuoreimpia uutisia, oppii aina jotakin uutta. Uutta oppii myös kirjoista ja niitäkin kannattaa ehdottomasti lukea. Sijoituskirjoista ja -oppaista löytyy ohjeita siihen, millä tavalla sijoituskohteita kannattaa etsiä. Nämä ohjeet ovat kuitenkin hyvin yleispäteviä. Uutisointia seuraamalla on helpompi saada käsitys siitä, mihin maailma voisi olla suuntaamassa.

Sijoittamisen vaatimaa pitkäjänteisyyttä ei voi korostaa liikaa. Aika on sijoittajan paras ystävä. Kestää vuosia ennen kuin korkoa korolle ilmiö alkaa todenteolla tehota ja sijoitusstrategia saavuttavat täyden potentiaalinsa. Ei kannatakaan pohtia sitä, miltä salkku näyttää tänään, vaan sitä, miltä se näyttää huomenna.

Oma sijoittajauran alkuhetki osui rauhallisemman ajan alkuun ja viisi vuotta onkin sujunut jopa hämmästyttävän tasaisessa kyydissä. Nyt ilmassa alkaa olla merkkejä siitä, että nämä rauhalliset ajat olisivat loppumassa. Mutta siitä enemmän toisella kertaa.

Salkkutavaraa: Keskisuomalainen

Salkkutavaraa on juttusarja, jossa kerron omasta salkusta löytyvistä osakkeista. Jokaisen osakkeen kohdalla kerron niistä syistä, joiden vuoksi osake löytyy salkustani ja mitä hyvää ja huonoa yhtiössä on.

Keskisuomalainen on erityisesti maakuntalehtiin keskittynyt suomalainen mediatalo, jonka kotipaikka on Jyväskylä. Yhtiön on viimevuosina kasvanut yritysostoilla ensin Suomen Lehtiyhtymän ostolla ja viimeksi Mediatalo ESAn ostolla. Näillä yritysostoilla yhtiön painopiste on siirtynyt perinteisiltä alueilta Keski-Suomesta ja Savosta kohti Etelä-Suomea ja Päijät-Hämettä.

Minulla on kolme syytä omistukselleni Keskisuomalaisessa. Ensinnäkin haluan olla omistaja oman kotiseutuni paikallisissa yhtiöissä ja, koska asun Jyväskylässä, on Keskisuomalainen luonnollinen valinta kaupungin ainoana pörssiyhtiönä. Toinen syy on kiinnostukseni media-alaan. Tähän tarkoitukseen löytyy toki muitakin yhtiöitä Helsingin pörssistä, mutta koska itselleni tutuin lehti on aina ollut Keskisuomalaisen omistama Savon Sanomat, oli valinta tälläkin saralla melko selkeä. Kolmas syy (ja ehdottomasti näistä kolmesta se huonoin syy) oli kiinnostus päästä pörssiyhtiön yhtiökokoukseen. Opiskelijabudjetilla matkustaminen asettaa rajoitteita ja Keskisuomalaisen yhtiökokous oli ainoa, jonne pääsi polkupyörällä.

Keskisuomalainen oli pitkään osakesalkkuni pienin omistus ja se tulee pysyttelemään pienimpien sijoitusteni joukossa myös jatkossa. Yksi syy tähän on tai ovat yllämainitut syyt, joiden vuoksi olen yhtiön osaketta hankkinut. Ne eivät mielestäni ole niitä parhaita syitä ostaa mitään yhtiötä ja siksi tarkastelen sijoitustani erityisellä kriittisyydellä. Mielestäni raha ei kuitenkaan ole ainoa syy sijoittamiseen ja nykyinen sijoitus varmasti tulee pysymään salkussani myös jatkossa. Sijoituspotin kasvattaminen tullee ajankohtaiseksi vasta myöhemmin muun salkun kasvun myötä.

Tulevaisuuden haasteena Keskisuomalaisella on edelleenkin laskevat paperilehtien tilausmäärät ja kuluttajien haluttomuus maksaa digitaalisista palveluista. Asenteet ovat kuitenkin pikkuhiljaa muuttumassa ja mahdollisuus digitaalisten palveluiden myynnin kasvuun on edelleen vahvasti olemassa. Tämä onkin elinehto yhtiön tulevaisuuden kannalta. Ilmaisjakelulehtien vahva asema yhtiössä on toisaalta suojellut sitä pahimmalta jakelumäärien laskulta. Tämä tukijalka tullee vahvistumaan lähivuosina.

Mielenkiinnolla seurattava asia Keskisuomalaisessa on se, mihin selvästi kasvuhaluinen yhtiö seuraavaksi suuntaa. Alueellisia lehtitaloja alkaa olla vähenemissä määrin jäljellä pörssin ulkopuolella ja isot toimialaa keskittävät kaupat saattavat kiinnittää kilpailuviranomaisten huomion. Yksi tulevaisuuden mahdollinen kasvusuunta Keskisuomalaisella on digitaalinen liiketoiminta. Tätä osaamista yhtiössä on ollut jo aiemmin, mutta erityisesti osaamista tuli Mediatalo ESAn oston myötä.

Jännityksellä siis odotetaan, mitä tämän kevään yhtiökokouksessa sanotaan yhtiön tulevaisuuden suunnasta. Sinne olen suuntaamassa myös tänä vuonna.

Kirjoitushetkellä omistan mainituista yhtiöistä Keskisuomalaisen osakkeita. Kirjoitukseni eivät ole sijoitussuosituksia, vaan ovat henkilökohtaisia mielipiteitä ja kokemuksia.

Osallistuin ensimmäisen kerran listautumisantiin

Olen osallistunut ensimmäistä kertaa yhtiön listautumisantiin. Tein tämän Fondian listautumisessa, vaikka harkitsin hieman myös hieman aiemmin tapahtunutta Next Gamesin listautumista. Jos salkkuni olisi hieman suurempi ja irtorahaa sitä kautta enemmän, olisin kenties osallistunut molempiin. Nyt jouduin kuitenkin valitsemaan.

Next Games on itseäni niin ammatillisessa mielessä kuin harrastusmielessä kiinnostavalta pelialalta ensimmäinen listautuja Helsingin pörssissä. Toivon mukaan jatkossa peliyhtiöitä nähdään pörssiin tulijoiden joukossa enemmänkin. Kuitenkin tämänkertainen tulijayhtiö on hyvin vahvasti yhden tuotteen varassa ja siksi melko riskialtis. En myöskään ole itse henkilökohtaisesti niin innoissani mobiilipelaamisesta, vaikka siinä toki paljon suuremmat rahavirrat nykyään liikkuu kuin konsoli- tai pc-pelaamisessa. Sen sijaan Fondiassa näen suhteellisen defensiivisen liiketoiminnan omaavan kasvuyhtiön, jolla on mahdollisuus maksaa kasvavaa osinkoa. Siksi koen sen sopivan omaan osakesalkkuun paremmin.

Kuten jo ennakolta oli hyvin selvästi nähtävissä, Fondian listautumisanti ylimerkittiin moninkertaisesti. Yhtiö tiedotti tästä perjantaina ja keskeytti samalla annin ensimmäisenä mahdollisena päivänä. Ennakoitavissa annin ylimerkitseminen oli muutamista syistä. Ensinnäkin tarjolle tullut osakemäärä oli suhteellisen pieni. Yhtiö on hyvin kannattava, joten sillä ei ole mitään tarvetta suuriin määriin sijoittajien rahaa. Toiseksi Fondia on lakialan ensimmäinen listautuja pohjoismaissa. Tämä tekee siitä houkuttelevan kohteen jo hajautusmielessä. Kolmanneksi yhtiö on defensiivisen ja varsin suhdanneriippumattoman liiketoiminnan omaava kasvuyritys, joka kykenee listautumisestaan lähtien hyvään osingonmaksuun. Se on tarina, johon moni haluaa päästä mukaan.

Listautumisannin lopullinen tulos ja osakkeiden jakautumisesta antiin osallistuneille selvinnevät huomenna maanantaina. Kaupankäynti Fondian osakkeella First North -listalla alkaa yhtiön arvion mukaan 4. huhtikuuta. Tuolloin on odotettavissa, että yhtiön osakekurssi nousee reilusti antihinnan yläpuolelle.

Kirjoitushetkellä en omista minkään mainitun yhtiön osakkeita, mutta olen osallistunut Fondian listautumisantiin. Kirjoitukseni eivät ole sijoitussuosituksia, vaan ovat henkilökohtaisia mielipiteitä ja kokemuksia.

Sijoittaminen on riskinhallintaa, ei riskinottoa

Sijoitusvarallisuutta omistavan kansalaisen taloudellinen riski on pienempi kuin sijoittamattoman kanssakansalaisen. Miksi näin? Lyhyt vastaus on se, että sijoittajalla oman talouden kaikki munat eivät ole samassa korissa.

On yleistä ajatella, että sijoittaja olisi taloudellisessa mielessä riskinottohaluinen ihminen. Oikeastaan tilanne on kuitenkin päinvastainen. Kun tekee sijoituksia, hankkii samalla itselleen vaihtoehtoisia tulonlähteitä. Tämä taas pienentää yksilön taloudellista riskiä, kun tulonlähteitä on enemmän kuin yksi. Ja mitä useammasta lähteestä tuloja tulee, sitä epätodennäköisempää on, että kaikki tulonlähteet pettävät samaan aikaan. Tällä tavalla sijoittaminen on siis riskinhallintaa.

Havainnollistan asiaa lyhyellä esimerkillä. Pentti ja Sakari ovat töissä samassa paikassa ja saavat samaa palkkaa. Kaksikon kulutustottumukset ovat pääosin samanlaiset. Sakari kuitenkin tekee jokaisen kuun palkasta pienen siirron muutamaan osakeindeksirahastoon. Sakari käy hieman harvemmin ulkona syömässä ja harkitsee uusia tavarahankintoja hieman tarkemmin kuin Pentti. Käytännön elämisessä kaksikko ei kuitenkaan eroa huomaa. Suurten hankintojen tai työttömyyden edessä Sakari on kuitenkin huomattavasti vahvemmilla kuin Pentti, joka ei ole säästöjä kerryttänyt. Jos Sakari vielä kasvattaa kuukausittaista säästöään, ero Penttiin kasvaa vielä nopeammin

Entä sitten, jos Penttikin säästäisi, mutta tekisi sen tilille? Lyhyellä aikavälillä Pentti ja Sakari olisivat melko lailla samassa taloudellisessa asemassa. Kuitenkin pidemmällä aikavälillä Sakarin rahastosijoitukset mitä todennäköisimmin tuottaisivat paremmin ja eroa kaksikon välille alkaisi jälleen muodostua.

Tietysti sijoitusmäärien pitää olla suhteellisen suuria, jotta sijoituksista voisi saada merkittäviä sivutuloja tai että pelkästään sijoitustuloilla voisi elää. Tästä ei kuitenkaan kannata lannistua, sillä pienikin tulojen sivuvirta on parempi kuin vain yksi tulonlähde. Sijoitusvarallisuuden kasvattamisessa myös auttaa se, että aloittaa ajoissa. Mitä aiemmin sijoittamisen aloittaa, sitä pidempään niillä pienilläkin sijoituksilla on aikaa kasvaa ja näin kasvattaa mahdollista tulovirtaa. Ja toki myös jo pelkkä tilille säästäminen pienentää yksilön taloudellista riskiä.

On myös hyvä muistaa, että sijoittaminen, kohdistui se sitten mihin tahansa, ei ole mikään ihmekeino rikastua, vaan se on tapa rakentaa vaurautta määrätietoisen toiminnan avulla. Sen sijaan, että vain tekisi töitä rahan eteen, voi laittaa myös rahan tekemään töitä sinulle. Samalla sijoittaminen on tapa hajauttaa omaa taloudellista riskiään.

Kuinka riskipitoista elämää sinä elät?

Kirjoitukseni eivät ole sijoitussuosituksia, vaan ovat henkilökohtaisia mielipiteitä ja kokemuksia.