Katsetta vuoteen 2015

Ja sitten katse tulevaisuuteen, kuten eilen lupailin.

Tähän saakka vuosi 2015 tuntuu edeltävän vuoden uusinnalta. Pahimman pitäisi olla takanapäin ja tunnelinpäässä kirkasta valoa. Osakkeiden arvostustasot ovat kuitenkin korkeammalla kuin vuosi sitten ja markkinat alkavat olla kyllästyneitä loputtomiin toteutumattomien odotusten ylläpitoon. Yksi asia on kuitenkin muuttunut: nyt on Euroopan keskuspankin (EKP:n) vuoro käyttää kovia aseita talouden elvyttämiseen.

EKP:n ase on sama, mitä Yhdysvaltojen FED ja Japanin keskuspankki ovat jo käyttäneet eli valtionlainojen ostaminen. Muista suurista keskuspankeista poiketen EKP ei itse toteuta ohjelmaansa käytännössä, vaan tämä tehtävä osuu euromaiden kansallisille keskuspankeille, jotka ostavat omien maidensa valtionlainoja. Yhteensä näitä valtionlainoja ostetaan jälkimarkkinoilta 60 miljardilla eurolla kuussa. Ostot jatkuvat siihen saakka, että euroalueen inflaatio lähenee taas EKP:n tavoittelemaa kahta prosenttia. Markkinat reagoivat uutiseen positiivisesti ja myös euron kurssi paukahti alaspäin ollen elvytyspäätöstä seuraavana päivänä jo 1,12 dollaria. Edellisen kerran samalla tasolla on oltu 11 vuotta sitten.

Mitä loppuvuodesta sitten voi sanoa? Ainakin se on varmaa, että euron kurssi tulee jatkamaan laskuaan. On myös hyvin todennäköistä, että Ruotsin keskuspankki keventää politiikkaansa EKP:n vanavedessä. Tällä välin Yhdysvaltojen dollari ja Iso-Britannian punta tulevat vahvistumaan. Tämä on erittäin hyvä uutinen niille, joiden menot ovat euroissa ja tulot dollareissa tai punnissa. Päinvastaisessa tilanteessa asian on tietysti huonompi. Myös kaikki euroalueen ulkopuolelta tuotava tavara kallistuu. Kysymys onkin: mihin saakka euron kurssi putoaa? Moni analyytikko uskoo, että 1,00 dollarin kurssin alle ei mennä vielä tänä vuonna.

Oma näkemykseni on kuitenkin, että tuo tasatilanne saavutetaan jo kesällä tai viimeistään alkusyksystä. Tämän näkemyksen perustan EKP:n elvytyksen määrään, eurotalouden todennäköisesti hyvin hitaaseen elpymiseen ja Yhdysvaltojen talouden vahvistumiseen. Vuoden vaihteessa ja alkuvuodesta 2016 uskon euron kurssin liikkuvan 0,95–0,90 dollarissa.

Muuta yleiskuvaa alkaneesta vuodesta on hyvin vaikea sanoa. Jos vuosi sitten tilanne oli sellainen, että kristallipalloon katsoessaan oli vaikea nähdä mitään, niin nyt tilanne on vielä vaikeampi. Oma näkemykseni on kuitenkin se, että Yhdysvaltojen talous tulee voimistumaan tänä vuonna ja Euroopan talous on edelleen vaikeuksissa. EKP:n elvytyksellä deflaatio kääntynee inflaatioksi viimeistään kesän aikana ja vuoden loppuun mennessä euroalueen inflaatio on kivunnut hyvässä tapauksessa 0,5–1 prosentin haarukkaan. Talouskasvua Euroopassa tuskin nähdään tänäkään vuonna, mutta uuteen laskuun valuminenkin on mahdollista väistää. Talouskasvun makuun voidaan päästä vuoden loppupuolella tai vuoden 2016 puolella ja tämäkin vain jos EKP:n elvytys alkaa purra tehokkaasti.

Yhdysvaltojen kasvu vahvistunee 2–3 prosentin haarukkaan ja Kiinan talouskasvu pysynee 5–6 prosentissaan. Uusien kriisien syntyminen tai olemassa olevien kriisien kärjistyminen voivat vuoden aikana heilautella pörssikursseja ja erityisesti öljyn hintaa. Erityisen huolestuttava tilanne on Ukrainassa ja Lähi-idässä ISIS-terroristijärjestön toiminta-alueella. Öljyn hinnan pohjat saavutetaan varmasti kevään aikana ja viimeistään syksyllä päästään varmasti näkemään öljyn hinnassa nousupaineita.

Tällaisia mietteitä alkaneesta vuodesta. Kaikille lukijoille antoisaa vuotta ja hyviä sijoituksia.

Kirjoitukseni eivät ole sijoitussuosituksia, vaan henkilökohtaisia mielipiteitä.

Lyhyesti vuodesta 2014

Tarkoitukseni on ollut jo useamman viikon ajan kirjoittaa yhteenvetoa vuodesta 2014 ja luoda hieman katsausta alkaneeseen vuoteen. Aluksi aloin kirjoittamaan yhtä postausta, mutta tekstiä tulikin hieman runsaammin, joten katsotaan ensin hieman mennyttä vuotta ja huomenna sitten alkanutta vuotta.

Keväällä 2014 markkinat olivat toivetta täynnä. Yhdysvallat näyttivät nousseen uuteen nousuun finanssikriisin jälkeen, Kiina jatkoi tuttuun tapaansa tasaista porskutustaan ja Eurooppakin näytti kaikesta huolimatta saavan täysin pysähtyneen taloutensa taas liikkeelle. Syksypuolella markkinoiden tunnelma oli hieman toinen.

Yhdysvaltojen talouden uusi nousu ei ollutkaan niin vahva kuin oli toivottu eikä Yhdysvallat yksin kyennyt vetämään koko maailmaa uuteen nousuun. Kiinan talouskasvu näytti pieniä hyytymisen merkkejä, vaikka maan talouskasvu on edelleen vahvaa. Siirtyminen vientivetoisesta talouskasvusta kestävämpään kulutusvetoiseen talouskasvuun on myös yksi syy, miksi Kiinan talouskasvu ei enää yllä kahdeksan prosentin vuosilukemiin. Euroopan talouden käynnistyminen hyytyi vuoden aikana Ukrainan kriisiin, inflaation katoamiseen ja maanosan vetojuhta Saksan vedon loppumiseen.

Yritykset ovat kyllä tehneet ennätystuloksia, mutta tulokset on saatu aikaan kasvun sijaan säästämällä kaikesta. Nyt yritysten trimmaaminen on toivon mukaan päätöksessään. Jos äärimmilleen viritettyjä tuloskoneita vielä kiristetään, aletaan mennä omasta kuormasta syömisen puolelle ja kadotetaan mahdollisuudet tulevan kasvun hyödyntämiseen. Yritys, joka nyt pystyy investoimaan tulevaan, kuorii seuraavasta nousukaudesta kerman päältä.

Näkymää Helsingin Aleksanterinkadulta. Kuvassa näkyy myös Helsingin Stockmann. Stockmann nousi vuoden aikana useaan kertaa otsikoihin, kun yhtiö kamppaili Venäjän markkinoiden ja kotimarkkinoiden kanssa. Tuleva näyttää onko yhtiön uusi suunta parempi kuin vanha. En omista yhtiön osaketta.

Vuoden loppupuoliskolla markkinat osoittivat säikkyytensä useamman kerran, kun viikon kestäneitä korjausliikkeitä oli useampikin. Samanlainen meno varmasti jatkuu myös tulevaisuudessa, varsinkin jos reaalitalous ei kohene osakkeiden perässä. Erityisesti Euroopassa loppuvuosi oli myös odotusta siitä, että EKP aloittasi määrällisen elvytyksen. Tämän odotuksen voimakkuutta kuvaa se, että euron kurssi laski vuoden aikana 1,39 dollarista 1,20 dollariin (tarkoittaen siis sitä, kuinka monta dollaria yhdellä eurolla saa).

Omat ennusteeni vuodelle 2014 osuivat vaihtelevasti kohdalleen. Osuin oikeaan siinä, että Yhdysvaltojen talous jatkaa elpymistään, mutta yllätyin siitä, että FED lopetti valtionlainojen ostonsa kokonaan vuoden loppupuoliskolla. Kiinan talouskasvukin taisi osua hieman pessimistisen arvioni 4–5 prosentin haarukan sijasta 5–6 prosentin haarukkaan. Siinä olin kuitenkin oikeassa, ettei Kiinan talouskasvun huippulukemiin enää ollut paluuta.

Euroalueen inflaation arvelin olevan loppuvuodesta nollassa. Näinhän kävikin ja joulukuussa mentiin jo -0,2 prosenttiin deflaation puolelle. Euroopan ja Suomen talouden jumittuneisuutta ei ollut vaikea arvata. Suomenkaan vientiteollisuus ei vedä ja kotitalouksin kysyntä on hyytynyt koko vuoden ajan. 0 prosentin kasvu Suomelle saattoi olla jopa positiivinen arvio, tosin vuosi sitten kaikki suuret pankit Suomen keskuspankki mukaan lukien arvioivat Suomen vuoden BKT:n kasvuksi vuonna 2014 1–2 prosenttia.

Paraskin ennustus on kuitenkin vain valistunut arvaus. Näitä arvauksia tulossa siis lisää huomisillasta.

Kirjoitukseni eivät ole sijoitussuosituksia, vaan henkilökohtaisia mielipiteitä.