Esittelyssä sijoitusrahastot

Jatkan erilaisten sijoitustapojen esittelyä ja tällä kertaa vuorossa ovat sijoitusrahastot.

Sijoitusrahastoja on monenlaisia. Rahastot voidaan jakaa kahteen eri luokkaan sen mukaan voidaanko niillä itsellään käydä kauppaa pörssissä. Ei-pörssikaupattavia rahastoja kutsutaan pelkästään sijoitusrahastoiksi ja pörssikaupattavia rahastoja kutsutaan ETF-rahastoiksi (nimitys tulee englanninkielisestä termistä exchange-traded fund). Rahastoja voidaan luokitella myös sen mukaan, mihin omaisuuslajiin ne sijoittavat. Näitä omaisuuslajeja ovat esimerkiksi osakkeet ja korot, jotka ovat yleisimpiä rahastojen sisältöjä. Rahaston sisältö voi olla myös näiden yhdistelmä.

Rahastoihin sijoittaessa etuna on se, että pienelläkin summalla saa kattavan hajautuksen. Tämä onkin rahastojen pääasiallinen toimintaidea. Suurelta joukolta kerätään pienempiä summia, jotka kasataan yhdeksi salkuksi. Tästä salkusta saa sitten osuuksia sen oman sijoituksen suuruuden mukaisesti.

Tavallisia sijoitusrahastoja merkitään yleensä kerran päivässä ja niitä voi myös lunastaa kerran päivässä. ETF-rahastot eroavat tästä sillä tavoin, että niitä voi vapaasti myydä ja ostaa pörssissä silloin, kun pörssi on auki. Näiden erityispiirteiden lisäksi rahastoihin liittyy se, että niitä hoidetaan rahastonhoitajan toimesta. Tätä varten rahastoissa on usein merkintä- ja lunastuspalkkiot sekä hallinnointikulut. Nämä ovat usein prosenttiosuuksia kokonaissummasta. ETF-rahastojen yleinen etu on pienemmän palkkiot, mutta pörssinoteerauksen vuoksi niiden vähimmäishankintamäärä liikkuu samalla tasolla osakkeiden kanssa. Pienellä summalla ei kannata ostaa, koska kaupankäyntikulut pörssissä nousisivat kohtuuttomiksi.

Termistöä:

Rahaston merkitseminen = rahaston ostaminen

Rahaston lunastaminen = rahaston myyminen

ETF-rahasto = pörssinoteerattu rahasto eli pörssissä kaupankäynnin kohteena oleva rahasto