Lyhyesti vuodesta 2014

Tarkoitukseni on ollut jo useamman viikon ajan kirjoittaa yhteenvetoa vuodesta 2014 ja luoda hieman katsausta alkaneeseen vuoteen. Aluksi aloin kirjoittamaan yhtä postausta, mutta tekstiä tulikin hieman runsaammin, joten katsotaan ensin hieman mennyttä vuotta ja huomenna sitten alkanutta vuotta.

Keväällä 2014 markkinat olivat toivetta täynnä. Yhdysvallat näyttivät nousseen uuteen nousuun finanssikriisin jälkeen, Kiina jatkoi tuttuun tapaansa tasaista porskutustaan ja Eurooppakin näytti kaikesta huolimatta saavan täysin pysähtyneen taloutensa taas liikkeelle. Syksypuolella markkinoiden tunnelma oli hieman toinen.

Yhdysvaltojen talouden uusi nousu ei ollutkaan niin vahva kuin oli toivottu eikä Yhdysvallat yksin kyennyt vetämään koko maailmaa uuteen nousuun. Kiinan talouskasvu näytti pieniä hyytymisen merkkejä, vaikka maan talouskasvu on edelleen vahvaa. Siirtyminen vientivetoisesta talouskasvusta kestävämpään kulutusvetoiseen talouskasvuun on myös yksi syy, miksi Kiinan talouskasvu ei enää yllä kahdeksan prosentin vuosilukemiin. Euroopan talouden käynnistyminen hyytyi vuoden aikana Ukrainan kriisiin, inflaation katoamiseen ja maanosan vetojuhta Saksan vedon loppumiseen.

Yritykset ovat kyllä tehneet ennätystuloksia, mutta tulokset on saatu aikaan kasvun sijaan säästämällä kaikesta. Nyt yritysten trimmaaminen on toivon mukaan päätöksessään. Jos äärimmilleen viritettyjä tuloskoneita vielä kiristetään, aletaan mennä omasta kuormasta syömisen puolelle ja kadotetaan mahdollisuudet tulevan kasvun hyödyntämiseen. Yritys, joka nyt pystyy investoimaan tulevaan, kuorii seuraavasta nousukaudesta kerman päältä.

Näkymää Helsingin Aleksanterinkadulta. Kuvassa näkyy myös Helsingin Stockmann. Stockmann nousi vuoden aikana useaan kertaa otsikoihin, kun yhtiö kamppaili Venäjän markkinoiden ja kotimarkkinoiden kanssa. Tuleva näyttää onko yhtiön uusi suunta parempi kuin vanha. En omista yhtiön osaketta.

Vuoden loppupuoliskolla markkinat osoittivat säikkyytensä useamman kerran, kun viikon kestäneitä korjausliikkeitä oli useampikin. Samanlainen meno varmasti jatkuu myös tulevaisuudessa, varsinkin jos reaalitalous ei kohene osakkeiden perässä. Erityisesti Euroopassa loppuvuosi oli myös odotusta siitä, että EKP aloittasi määrällisen elvytyksen. Tämän odotuksen voimakkuutta kuvaa se, että euron kurssi laski vuoden aikana 1,39 dollarista 1,20 dollariin (tarkoittaen siis sitä, kuinka monta dollaria yhdellä eurolla saa).

Omat ennusteeni vuodelle 2014 osuivat vaihtelevasti kohdalleen. Osuin oikeaan siinä, että Yhdysvaltojen talous jatkaa elpymistään, mutta yllätyin siitä, että FED lopetti valtionlainojen ostonsa kokonaan vuoden loppupuoliskolla. Kiinan talouskasvukin taisi osua hieman pessimistisen arvioni 4–5 prosentin haarukan sijasta 5–6 prosentin haarukkaan. Siinä olin kuitenkin oikeassa, ettei Kiinan talouskasvun huippulukemiin enää ollut paluuta.

Euroalueen inflaation arvelin olevan loppuvuodesta nollassa. Näinhän kävikin ja joulukuussa mentiin jo -0,2 prosenttiin deflaation puolelle. Euroopan ja Suomen talouden jumittuneisuutta ei ollut vaikea arvata. Suomenkaan vientiteollisuus ei vedä ja kotitalouksin kysyntä on hyytynyt koko vuoden ajan. 0 prosentin kasvu Suomelle saattoi olla jopa positiivinen arvio, tosin vuosi sitten kaikki suuret pankit Suomen keskuspankki mukaan lukien arvioivat Suomen vuoden BKT:n kasvuksi vuonna 2014 1–2 prosenttia.

Paraskin ennustus on kuitenkin vain valistunut arvaus. Näitä arvauksia tulossa siis lisää huomisillasta.

Kirjoitukseni eivät ole sijoitussuosituksia, vaan henkilökohtaisia mielipiteitä.