Eurovaalien vaikutuksia sijoittajan näkökulmasta

Eurovaalien vaikutuksia sijoittajan näkökulmasta

Koska sijoittajan on hyvä tuntea toimintaympäristönsä, on eduksi seurata jossain määrin politiikan suuria ja pienempiäkin linjoja. Sijoitusmahdollisuuksia ja ansakuoppia voi ilmestyä eteen yllättävästikin, kuten esimerkiksi Ukrainan kriisi on kevään aikana osoittanut. Siksi kirjoitan nyt vasta käydyistä eurovaaleista, jonka tuloksella voi olla ja onkin vaikutusta sijoittajan toimintaympäristöön Euroopassa.

Europarlamenttivaalit 2014 käytiin 25.5. sunnuntaina. Suomessa suurimman puolueen aseman säilytti Kokoomus, myös Keskusta uusi kolme paikkaansa. Perussuomalaiset saivat toisen paikan ja menivät äänissä ohi myös kaksi paikkaa saaneesta SDP:stä. Yhden paikat saivat Vihreät, Vasemmistoliitto ja RKP jokainen. Kristillisdemokraatit jäivät tällä kertaa kokonaan ilman paikkaa, kuten myös kaikki pienemmät puolueet.

Mitä tästä tuloksesta voi sitten ajatella näin sijoittajan näkökulmasta? Suomessa tilanne pysyi hyvin pitkälle aikaisemmissa asemissa. Pitääkin lähteä kauemmaksi Eurooppaan katsomaan yleisempää linjaa, että voi nähdä muutoksia, jotka voivat vaikuttaa myös sijoittajan arkeen. Europuolueet Euroopan kansanpuolue (EPP) ja Euroopan sosiaalistit ja demokraatit (SD) pitivät paikkansa kahtena suurimpana ryhmänä. Kummankin ryhmän paikkamäärä kuitenkin putosi, erityisesti EPP:n paikkaluku tippui. Myös kolmanneksi suurimman ryhmän, ALDEn, paikkamäärä putosi parillakymmenellä paikalla. Eurovaalien voittajiksi lukeutuvat eurokriittiset ja kansallismieliset ryhmät. Onkin mahdollista, jos nämä keskenään hyvin erilaiset ryhmät pystyvät löytämään sisäisen sovun, että ALDEn paikka kolmanneksi suurimpana ryhmänä on uhattuna.

Vaalien jälkeisessä parlamentissa suuret linjat tulevat todennäköisesti pysymään hyvin samanlaisina kuin aikaisemmin. Kuitenkin tahti, jolla nykyisiä muutoksia ja uudistuksia on tehty, tulee hidastumaan eurokriittisten ryhmien vaikutuksessa. Tämä on huolestuttava asia aikana, jolloin koko Euroopan olisi pystyttävä uudistumaan pysyäkseen muun maailman tahdissa. Koko mantereen kilpailukyky on jo ehtinyt rapautua ja yhteiskuntarakenne on raskaampi kuin missään muualla maailmassa. Eurooppa onkin jo astunut hitaan kasvun aikaan. Nyt onkin enää kyse siitä kuinka pitkään Eurooppa pysyy tuossa hitaassa kasvussa ja kestääkö maiden taloudet sitä. Jos tarvittavia uudistuksia ei saada aikaiseksi, voi olla edessä valuminen uuteen kriisiin ilman kunnollista toipumista edellisestä. Tätä ei varmasti toivo kukaan.

Europarlamenttivaalien tuloksen suurin vaikutus sijoittajalle on siis Eurooppa-riskin ja erityisesti euroalueriskin pienoinen kasvu. Toki edelleen jäädään esimerkiksi Venäjä-riskistä kauas taakse, mutta Yhdysvaltain markkinoilla tilanne on taas päinvastainen. Näillä näkymin loppuvuosikymmen kuljetaan Yhdysvaltojen toimiessa veturina Kiinan ja muutamien pienempien kehittyvien maiden kanssa. Yhdysvaltojen murskaava kilpailukyky, innovaatioiden runsaus ja markkinoiden ketteryys takaavat sen, että Eurooppa jää uudesta mantereesta jälkeen jatkossakin.

Tietenkin nämä ovat asioita, joihin Euroopassa vaikuttaa paljon muukin kuin europarlamenttivaalit. Vaalit vain jatkoivat jo olemassa olevaa trendiä. Suurin uhka Euroopan taloudelle on jatkossakin uudistusten tekemisen hitaus. Uudistuksiksi ei riitä pelkkä euroalueen pankkiunioni, vaan koko Euroopan unionin alueen ylisuureksi paisunut julkinen sektori on saatava kuriin. Ongelma on joissain maissa pienempi, toisissa taas suurempi. Valitettavasti Suomi kuuluu tähän jälkimmäiseen kastiin.