Yksi itse tarkimmin viime vuosina seuraamistani toimialoista niin Helsingin pörssissä kuin maailmallakin on peliala. Niinpä halusinkin kirjoittaa pitkästä aikaa sijoitusaiheista tekstiä, kun suomalaisen pelialan yhteen suurimpaan yhtiöön Rovioon on kevään mittaan kohdistunut poikkeuksellisen paljon ostospekulaatioita. Nämä spekulaatiot ovat mahdollisesti myös konkretisoitumassa, mikäli jo laajasti uutisoitu Wall Street Journalin kirjoitus aiheesta pitää paikkansa ja Sega emoyhtiöineen olisi tekemässä Roviosta ostotarjousta. Tämän toteutuessa Helsingin pörssin kolmesta peliyhtiöstä jäljelle jäisi enää yksi.
Mutta millainen taival peliyhtiöillä on ollut Helsingin pörssissä? Suomi on varsinkin asukaslukuun nähden varsin vahva pelialan maa globaalissakin mittakaavassa. Yhtiöt ovat kuitenkin olleet usein varsin pieniä ja, omistajien halutessa luopua yhtiöstä, ne on usein myyty ulkomaille ennen kuin ne ovat kasvaneet pörssikokoon. Tai sitten rahoitusta on saatu helpommin ja nopeammin muuta kautta kuin listautumalla. Vuonna 2017 kuitenkin kolme peliyhtiötä listautui Helsingin pörssilistoille. Ensin ehti Next Games, sen jälkeen Remedy ja lopuksi Rovio. Yhtiöt olivat ja ovat keskenään hyvin erilaisia ja erilaisessa vaiheessa kehityskaartaan, minkä vuoksi listautumiset toivat Helsingin pörssiin huomattavasti lisää valinnanvaraa. Yhdistävänä tekijänä yhtiöillä on tietenkin toimiminen videopelien parissa.
Next Games on kolmikosta nuorin yhtiö, jonka ovat perustaneet alan muissa yhtiöissä kokemusta hankkineet tekijät, joiden johdolla yhtiön on päässyt nopeasti kiinni kasvuun ja vankkaan rahoitukseen. Yhtiö oli myös kolmikosta selvästi kasvuhakuisin, joka näyttäytyi varsin ailahtelevana pörssitaipaleena erityisesti pörssikurssin osalta. Next Gamesin tarjoama tuottopotentiaali perustuikin pääasiassa tulevien peliprojektien mahdolliseen menestykseen, joka jäi kuitenkin konkretisoitumatta. Yhtiö keskittyi itsenäisenä ollessaan pääasiassa peleihin, joissa oli ulkoa hankittu valmiiksi tunnetun brändin lisenssi. Lisenssien pohjalta tehtiin erilaisia mobiilipelejä, joista osa menestyi varsin hyvin ja yhtiö olisi varmasti voinut myös jatkaa itsenäisenä toimijana. Peleistä suurimpia menestyksiä olivat The Walking Dead -tv-sarjaan perustuvat pelit. Yhtiö poistui pörssistä viime vuonna, kun Netflix teki yhtiöstä ostotarjouksen ja yhtiön taival jatkuu osana suoratoistopalvelustaan tunnettua yhtiötä.
Remedy on yksi suomalaisen pelialan vanhimmista yhtiöistä ja siten osa alan kivijalkaa Suomessa. Yhtiön alkutaival on vahvasti kiinni suomalaisessa 1980- ja 1990-lukujen demoskenessä, jota myös monessa yhteydessä kerrotaan selitykseksi alan vahvaan jalansijaan Suomessa. Yhtiö on koko olemassaolonsa ajan keskittynyt pääasiassa suuremman budjetin ja tuotantoarvojen tietokone- ja konsolipeleihin, mutta joitakin muille alustoille suuntautuneita kevyempiä kokeiluja löytyy myös. Yhtiö hakeutui pörssiin rahoittaakseen siirtymisen moniprojektimalliin, joka on hittivetoisella alalla varmasti vakautta tuova asia, kun yhtiön koko olemassaolo ei ole sidottu yhtä vahvasti yhden pelin menestykseen. Tämän myötä yhtiö on myös hakenut aikaisempaa selvemmin kasvua, jotta useampi projekti mahtuu yhtiön sisälle samaan aikaan. Nykyisen strategian tuloksista päästäneen nauttimaan tulevien vuosien aikana. Remedyn tuotto-odotus kohdistuu isolta osalta juuri tuohon moniprojektimallista tulevaan kasvuun, mutta yhtiö on jakanut myös hieman osinkoa, jolloin aivan täysin sijoittajan ei ole tarvinnut luottaa tulevien vuosien kasvuun.
Rovio kuuluu suomalaisen pelialan suurimpiin yhtiöihin ja on osa sitä laajaan joukkoa Suomalaisia yhtiöitä, joiden taipaleeseen Nokia on vaikuttanut merkittävällä tavalla panostuksillaan mobiililaitteisiin ja niiden sovelluksiin. Yhtiö kuuluu myös mobiilipelien suurimpiin menestystarinoihin Angry Birds -pelillään, joka hallitsi erityisesti ennen ilmaiseksi ladattavien pelien aikakautta. Peli jatko-osineen ja brändeineen on edelleen yhtiötä kannatteleva voima ja myöhemmistä uusista projekteista yhtiö ei ole vielä löytänyt toista tukijalkaa. Angry Birds -brändi on kuitenkin tarjonnut yhtiölle vahvaa ja monipuolista kassavirtaa, joka ei ole ollut sidottu pelkästään peleihin, vaan oheistuotteita on riittänyt elokuvien, pehmolelujen, makeisten ja virvoitusjuomien muodossa. Tämän myötä Rovion sijoittajalle tarjoama tuotto on ollut isolta osaltaan nimenomaan nykyisistä tuotteista tulevaa osinkotuottoa, jonka lisänä on ollut mahdollisuus uusien pelien voimalla haettavaan kasvuun.
Alkuvuodesta israelilainen Playtika kertoi halukkuudestaan ostaa Rovion, mutta yhtiö ei tuohon tarjoukseen tarttunut. Tähän päätökseen on varmasti useita syitä, mutta Playtikan huono maine suomalaisella pelialalla ei varmastikaan auttanut tarjouksen läpimenoa. Avaus kuitenkin johti keskusteluihin myös muihin tahojen kanssa, jotka ilmeisesti ovat johtamassa jonkinlaiseen tulokseen japanilaisen Segan kanssa. Kaupan toteutuessa Helsingin pörssiin jäisi siis ainoaksi peliyhtiöksi Remedy. Toki sekä New Yorkissa listattu Netflix että Segan emoyhtiö Tokiossa listattu Sega Sammy Holdings ovat myös pörssiyhtiöitä.
Koska oletettavasti lähiaikoina on aiheen ympärillä asioita tapahtumassa, niin saatan lähiaikoina myös palata aiheesta kirjoittamaan. Koska sijoittamisen ympärillä tapahtuu aina muutenkin, niin myös muista aiheista riittäisi kirjoitettavaa.
Kirjoitushetkellä omistan mainituista yhtiöistä Remedyn osakkeita. Kirjoitukseni eivät ole sijoitussuosituksia, vaan ovat henkilökohtaisia mielipiteitä ja kokemuksia.
sunnuntai 16. huhtikuuta 2023
Peliyhtiöiden liito Helsingin pörssissä
sunnuntai 29. lokakuuta 2017
Kommentti sijoittamisen riskistä
Tänään Helsingin sanomissa oli useampikin artikkeli
asuntosijoittamisesta. On hyvä, että isot mediat pitävät sijoittamista esillä.
Näissäkin jutuissa asiasta kerrottiin varsin ansiokkaasti ja neutraalisti lukuun
ottamatta sitä, että näkökulma oli pääasiassa sijoittamiseen (erityisesti
asuntosijoittamiseen) liittyvissä riskeissä. Jutussa myös hyvin aiheellisesti
mainitaan, että kaikki sijoituskohteet sisältävät riskejä. Niinhän ne tekevät.
Samoin sisältää myös kaikki muukin ihmistoiminta.
Kuva päivän Helsingin sanomien sisäkannesta, jonka aiheena on asuntosijoittaminen ja sen sisältämä riski. |
Minua jaksaa siis edelleenkin ihmetyttää se näkemys
sijoittamisesta, että se olisi riskien ottamista. Kirjoitin tästä aiheesta
viimeksi kuluvan vuoden keväällä tekstissäni Sijoittaminen on riskinhallintaa,ei riskinottoa ja oma näkökulmani onkin kyseisen otsikon mukainen.
Sijoittaminen yksityishenkilönä on henkilökohtaisen talouden riskien
hallitsemista, ei erikseen riskien ottamista.
Osittain on varmasti kyse harhaanjohtavasta ajattelumallista
ja riskin luonteen väärin ymmärtämisestä. Toisaalta kyse on myös sijoittamisen
mystifioinnista. Toki menestyvä sijoittaminen vaatii vähintään jonkinasteista
tietoa ja perehtyneisyyttä aiheeseen. Mutta niin vaativat kaikki muutkin asiat
elämässä. Ei sämpylöidenkään leipomiseen riitä se, että ostaa kaupasta ainekset
ja kaataa ne samaan kulhoon. Täytyy tietää ainesten suhteet, paistoaika ja niin
edelleen. Taito valmistaa itse maittavia sämpylöitä suojaa kuitenkin siltä
riskiltä, että kaikki leipomot menisivät joku päivä lakkoon eikä kaupasta saisi
valmista leipää ollenkaan. Samalla tavalla sijoittaminen suojaa monilta
taloudellisilta riskeiltä, joita ihmiselämä suorastaan vilisee.
Kirjoitukseni eivät ole sijoitussuosituksia, vaan ovat
henkilökohtaisia mielipiteitä ja kokemuksia.
keskiviikko 23. elokuuta 2017
Viisi oppimisen vuotta
Syyskuussa tulee täyteen viisi vuotta sijoittajaurallani.
Viiden vuoden aikana salkku on kasavanut mukavasti, mutta ennen kaikkea sitä on
oppinut uutta ja ennen kaikkea on oppinut katsomaan asioita pitkällä
aikavälillä. Mielestäni sijoittajan tärkeimmät ominaisuudet ovatkin halu ottaa
asioista selkoa, uuden oppimisen halu sekä pitkäjänteisyys.
Seuraan aktiivisesti talousuutisointia ja seuraan erityisen
tarkasti sitä, mitä kirjoitetaan omistamistani yhtiöistä. Toisaalta etsin myös
mahdollisia uusia sijoituskohteita. Samalla, kun joka päivä lukee tuoreimpia
uutisia, oppii aina jotakin uutta. Uutta oppii myös kirjoista ja niitäkin
kannattaa ehdottomasti lukea. Sijoituskirjoista ja -oppaista löytyy ohjeita
siihen, millä tavalla sijoituskohteita kannattaa etsiä. Nämä ohjeet ovat kuitenkin
hyvin yleispäteviä. Uutisointia seuraamalla on helpompi saada käsitys siitä,
mihin maailma voisi olla suuntaamassa.
Sijoittamisen vaatimaa pitkäjänteisyyttä ei voi korostaa
liikaa. Aika on sijoittajan paras ystävä. Kestää vuosia ennen kuin korkoa
korolle ilmiö alkaa todenteolla tehota ja sijoitusstrategia saavuttavat täyden
potentiaalinsa. Ei kannatakaan pohtia sitä, miltä salkku näyttää tänään, vaan
sitä, miltä se näyttää huomenna.
Oma sijoittajauran alkuhetki osui rauhallisemman ajan alkuun
ja viisi vuotta onkin sujunut jopa hämmästyttävän tasaisessa kyydissä. Nyt
ilmassa alkaa olla merkkejä siitä, että nämä rauhalliset ajat olisivat
loppumassa. Mutta siitä enemmän toisella kertaa.
keskiviikko 19. huhtikuuta 2017
Salkkutavaraa: Keskisuomalainen
Salkkutavaraa on juttusarja, jossa kerron omasta salkusta
löytyvistä osakkeista. Jokaisen osakkeen kohdalla kerron niistä syistä, joiden
vuoksi osake löytyy salkustani ja mitä hyvää ja huonoa yhtiössä on.
Keskisuomalainen on erityisesti maakuntalehtiin keskittynyt
suomalainen mediatalo, jonka kotipaikka on Jyväskylä. Yhtiön on viimevuosina
kasvanut yritysostoilla ensin Suomen Lehtiyhtymän ostolla ja viimeksi Mediatalo
ESAn ostolla. Näillä yritysostoilla yhtiön painopiste on siirtynyt
perinteisiltä alueilta Keski-Suomesta ja Savosta kohti Etelä-Suomea ja
Päijät-Hämettä.
Minulla on kolme syytä omistukselleni Keskisuomalaisessa.
Ensinnäkin haluan olla omistaja oman kotiseutuni paikallisissa yhtiöissä ja,
koska asun Jyväskylässä, on Keskisuomalainen luonnollinen valinta kaupungin
ainoana pörssiyhtiönä. Toinen syy on kiinnostukseni media-alaan. Tähän
tarkoitukseen löytyy toki muitakin yhtiöitä Helsingin pörssistä, mutta koska
itselleni tutuin lehti on aina ollut Keskisuomalaisen omistama Savon Sanomat,
oli valinta tälläkin saralla melko selkeä. Kolmas syy (ja ehdottomasti näistä
kolmesta se huonoin syy) oli kiinnostus päästä pörssiyhtiön yhtiökokoukseen. Opiskelijabudjetilla
matkustaminen asettaa rajoitteita ja Keskisuomalaisen yhtiökokous oli ainoa,
jonne pääsi polkupyörällä.
Keskisuomalainen oli pitkään osakesalkkuni pienin omistus ja
se tulee pysyttelemään pienimpien sijoitusteni joukossa myös jatkossa. Yksi syy
tähän on tai ovat yllämainitut syyt, joiden vuoksi olen yhtiön osaketta
hankkinut. Ne eivät mielestäni ole niitä parhaita syitä ostaa mitään yhtiötä ja
siksi tarkastelen sijoitustani erityisellä kriittisyydellä. Mielestäni raha ei
kuitenkaan ole ainoa syy sijoittamiseen ja nykyinen sijoitus varmasti tulee
pysymään salkussani myös jatkossa. Sijoituspotin kasvattaminen tullee
ajankohtaiseksi vasta myöhemmin muun salkun kasvun myötä.
Tulevaisuuden haasteena Keskisuomalaisella on edelleenkin
laskevat paperilehtien tilausmäärät ja kuluttajien haluttomuus maksaa
digitaalisista palveluista. Asenteet ovat kuitenkin pikkuhiljaa muuttumassa ja
mahdollisuus digitaalisten palveluiden myynnin kasvuun on edelleen vahvasti
olemassa. Tämä onkin elinehto yhtiön tulevaisuuden kannalta.
Ilmaisjakelulehtien vahva asema yhtiössä on toisaalta suojellut sitä pahimmalta
jakelumäärien laskulta. Tämä tukijalka tullee vahvistumaan lähivuosina.
Mielenkiinnolla seurattava asia Keskisuomalaisessa on se,
mihin selvästi kasvuhaluinen yhtiö seuraavaksi suuntaa. Alueellisia lehtitaloja
alkaa olla vähenemissä määrin jäljellä pörssin ulkopuolella ja isot toimialaa
keskittävät kaupat saattavat kiinnittää kilpailuviranomaisten huomion. Yksi
tulevaisuuden mahdollinen kasvusuunta Keskisuomalaisella on digitaalinen liiketoiminta.
Tätä osaamista yhtiössä on ollut jo aiemmin, mutta erityisesti osaamista tuli
Mediatalo ESAn oston myötä.
Jännityksellä siis odotetaan, mitä tämän kevään
yhtiökokouksessa sanotaan yhtiön tulevaisuuden suunnasta. Sinne olen
suuntaamassa myös tänä vuonna.
Kirjoitushetkellä omistan mainituista yhtiöistä Keskisuomalaisen
osakkeita. Kirjoitukseni eivät ole sijoitussuosituksia, vaan ovat
henkilökohtaisia mielipiteitä ja kokemuksia.
sunnuntai 26. maaliskuuta 2017
Osallistuin ensimmäisen kerran listautumisantiin
Olen osallistunut ensimmäistä kertaa yhtiön
listautumisantiin. Tein tämän Fondian listautumisessa, vaikka harkitsin hieman
myös hieman aiemmin tapahtunutta Next Gamesin listautumista. Jos salkkuni olisi
hieman suurempi ja irtorahaa sitä kautta enemmän, olisin kenties osallistunut
molempiin. Nyt jouduin kuitenkin valitsemaan.
Next Games on itseäni niin ammatillisessa mielessä kuin
harrastusmielessä kiinnostavalta pelialalta ensimmäinen listautuja Helsingin
pörssissä. Toivon mukaan jatkossa peliyhtiöitä nähdään pörssiin tulijoiden
joukossa enemmänkin. Kuitenkin tämänkertainen tulijayhtiö on hyvin vahvasti
yhden tuotteen varassa ja siksi melko riskialtis. En myöskään ole itse
henkilökohtaisesti niin innoissani mobiilipelaamisesta, vaikka siinä toki
paljon suuremmat rahavirrat nykyään liikkuu kuin konsoli- tai pc-pelaamisessa.
Sen sijaan Fondiassa näen suhteellisen defensiivisen liiketoiminnan omaavan
kasvuyhtiön, jolla on mahdollisuus maksaa kasvavaa osinkoa. Siksi koen sen
sopivan omaan osakesalkkuun paremmin.
Kuten jo ennakolta oli hyvin selvästi nähtävissä, Fondian
listautumisanti ylimerkittiin moninkertaisesti. Yhtiö tiedotti tästä
perjantaina ja keskeytti samalla annin ensimmäisenä mahdollisena päivänä.
Ennakoitavissa annin ylimerkitseminen oli muutamista syistä. Ensinnäkin
tarjolle tullut osakemäärä oli suhteellisen pieni. Yhtiö on hyvin kannattava,
joten sillä ei ole mitään tarvetta suuriin määriin sijoittajien rahaa. Toiseksi
Fondia on lakialan ensimmäinen listautuja pohjoismaissa. Tämä tekee siitä
houkuttelevan kohteen jo hajautusmielessä. Kolmanneksi yhtiö on defensiivisen
ja varsin suhdanneriippumattoman liiketoiminnan omaava kasvuyritys, joka
kykenee listautumisestaan lähtien hyvään osingonmaksuun. Se on tarina, johon
moni haluaa päästä mukaan.
Listautumisannin lopullinen tulos ja osakkeiden
jakautumisesta antiin osallistuneille selvinnevät huomenna maanantaina.
Kaupankäynti Fondian osakkeella First North -listalla alkaa yhtiön arvion
mukaan 4. huhtikuuta. Tuolloin on odotettavissa, että yhtiön osakekurssi nousee
reilusti antihinnan yläpuolelle.
Kirjoitushetkellä en omista minkään mainitun yhtiön
osakkeita, mutta olen osallistunut Fondian listautumisantiin. Kirjoitukseni
eivät ole sijoitussuosituksia, vaan ovat henkilökohtaisia mielipiteitä ja
kokemuksia.
keskiviikko 22. maaliskuuta 2017
Sijoittaminen on riskinhallintaa, ei riskinottoa
Sijoitusvarallisuutta omistavan kansalaisen taloudellinen
riski on pienempi kuin sijoittamattoman kanssakansalaisen. Miksi näin? Lyhyt
vastaus on se, että sijoittajalla oman talouden kaikki munat eivät ole samassa
korissa.
On yleistä ajatella, että sijoittaja olisi taloudellisessa
mielessä riskinottohaluinen ihminen. Oikeastaan tilanne on kuitenkin
päinvastainen. Kun tekee sijoituksia, hankkii samalla itselleen vaihtoehtoisia
tulonlähteitä. Tämä taas pienentää yksilön taloudellista riskiä, kun
tulonlähteitä on enemmän kuin yksi. Ja mitä useammasta lähteestä tuloja tulee,
sitä epätodennäköisempää on, että kaikki tulonlähteet pettävät samaan aikaan. Tällä
tavalla sijoittaminen on siis riskinhallintaa.
Havainnollistan asiaa lyhyellä esimerkillä. Pentti ja Sakari
ovat töissä samassa paikassa ja saavat samaa palkkaa. Kaksikon kulutustottumukset
ovat pääosin samanlaiset. Sakari kuitenkin tekee jokaisen kuun palkasta pienen
siirron muutamaan osakeindeksirahastoon. Sakari käy hieman harvemmin ulkona
syömässä ja harkitsee uusia tavarahankintoja hieman tarkemmin kuin Pentti.
Käytännön elämisessä kaksikko ei kuitenkaan eroa huomaa. Suurten hankintojen
tai työttömyyden edessä Sakari on kuitenkin huomattavasti vahvemmilla kuin
Pentti, joka ei ole säästöjä kerryttänyt. Jos Sakari vielä kasvattaa
kuukausittaista säästöään, ero Penttiin kasvaa vielä nopeammin
Entä sitten, jos Penttikin säästäisi, mutta tekisi sen tilille?
Lyhyellä aikavälillä Pentti ja Sakari olisivat melko lailla samassa
taloudellisessa asemassa. Kuitenkin pidemmällä aikavälillä Sakarin
rahastosijoitukset mitä todennäköisimmin tuottaisivat paremmin ja eroa kaksikon
välille alkaisi jälleen muodostua.
Tietysti sijoitusmäärien pitää olla suhteellisen suuria,
jotta sijoituksista voisi saada merkittäviä sivutuloja tai että pelkästään
sijoitustuloilla voisi elää. Tästä ei kuitenkaan kannata lannistua, sillä
pienikin tulojen sivuvirta on parempi kuin vain yksi tulonlähde. Sijoitusvarallisuuden
kasvattamisessa myös auttaa se, että aloittaa ajoissa. Mitä aiemmin
sijoittamisen aloittaa, sitä pidempään niillä pienilläkin sijoituksilla on
aikaa kasvaa ja näin kasvattaa mahdollista tulovirtaa. Ja toki myös jo pelkkä tilille
säästäminen pienentää yksilön taloudellista riskiä.
On myös hyvä muistaa, että sijoittaminen, kohdistui se
sitten mihin tahansa, ei ole mikään ihmekeino rikastua, vaan se on tapa
rakentaa vaurautta määrätietoisen toiminnan avulla. Sen sijaan, että vain
tekisi töitä rahan eteen, voi laittaa myös rahan tekemään töitä sinulle.
Samalla sijoittaminen on tapa hajauttaa omaa taloudellista riskiään.
Kuinka riskipitoista elämää sinä elät?
Kirjoitukseni eivät ole sijoitussuosituksia, vaan ovat
henkilökohtaisia mielipiteitä ja kokemuksia.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)